Mistä tietää, että ikääntynyt tarvitsee apua kotiin?

Ruokailu ja juominen muuttuvat

• lämmin ruoka vaihtuu leivän napostelemiseen
• aterioita jää väliin
• juominen vähenee
• jääkaapissa on vanhentuneita ruokia
• ruoan valmistaminen jää pois
• paino laskee tai yleisvointi heikkenee
• hellan tai uunin käyttäminen vaikeutuu

Lääkkeiden ottaminen vaikeutuu

Huolta kannattaa herätellä, jos ikääntynyt alkaa unohtaa ottaa lääkkeensä, olla epävarma siitä onko lääkkeet jo otettu, ottaa lääkkeitä liikaa tai liian vähän, unohtaa uusia reseptin tai kokea lääkkeiden jakamisen dosettiin vaikeaksi. Jos lääkkeiden ottaminen ei enää onnistu turvallisesti, on hyvä saada sairaanhoitajan arvio. Lääkehoito kuuluu Piika & Sisaren hoivaan ja kotisairaanhoitoon.

Tilanteen mukaan hoitaja voi jakaa lääkkeet dosettiin, antaa ne ohjatusti ja varmistaa, että asiakas ottaa lääkkeet sovitusti. Tarvittaessa lääkkeet voidaan säilyttää lukollisessa lääkekaapissa.

Hygienia ja kodinhoito jäävät vähitellen

• peseytyminen harvenee
• vaatteita ei enää vaihdeta säännöllisesti
• lehdet, pyykit, tiskit tai roskat kasaantuvat
• tekohampaat jäävät pesemättä
• silmälasit jäävät likaisiksi
• kodin siivoaminen vie aikaisempaa enemmän voimia

Liikkuminen ja asiointi vähenevät

• ulkona käyminen vähenee
• sängystä tai tuolilta nouseminen vaikeutuu
• tasapaino heikkenee
• kaupassa tai muilla asioilla käyminen jää pois
• kaatumisia tai läheltä piti -tilanteita alkaa sattua

Muisti ja tuttujen laitteiden käyttäminen vaikeutuvat

• laskut ja avaamattomat postit kasaantuvat
• sovitut tapaamiset unohtuvat
• samoja asioita kysytään toistuvasti
• puhelimen tai tietokoneen käyttäminen vaikeutuu
• ruokailu tai lääkkeiden ottaminen unohtuu

Yksinäisyys ei aina näy ulospäin

Yksin asuminen ei tarkoita automaattisesti yksinäisyyttä. Mahdollisesta yksinäisyydestä voivat kertoa yhteydenpidon vähentyminen, ulkona käymisen loppuminen, harrastuksista luopuminen, vetäytyminen, alakuloisuus, väsymys tai ärtyisyys. Pitkittynyt yksinäisyys voi heikentää sekä mielen että kehon hyvinvointia.

Miksi avun vastaanottaminen voi tuntua vaikealta?

Moni ikääntynyt on koko elämänsä huolehtinut itsestään, kodistaan ja lapsistaan. Ei ole ihme, jos ajatus avun vastaanottamisesta tuntuu vieraalta. Vanhemman ja aikuisen lapsen roolien muuttuminen voi olla molemmille herkkä asia. Pieni apu ei vie itsenäisyyttä - se voi nimenomaan suojella sitä. Kun raskaimpiin töihin saa apua ajoissa, omat voimat riittävät paremmin kaikkeen siihen, mikä tuottaa iloa. Samalla mahdollisuus asua turvallisesti omassa kodissa voi jatkua pidempään.

Miten huoli kannattaa ottaa puheeksi?

Keskustelu kannattaa käydä lämpimästi, varovaisesti ja kunnioittavasti - mieluiten rauhallisena hetkenä. Väittely, syyllistäminen ja käskeminen harvoin avaavat ovea avulle.

• "Äiti, miten sinun arkesi on viime aikoina sujunut?"
• "Olen huomannut, että olet syönyt viime aikoina aika vähän. Miltä sinusta itsestäsi tuntuu?"
• "Isä, siivoaminen näyttää vievän sinulta nykyään paljon voimia. Entä jos joku kävisi vähän auttamassa?"

Näin Piika & Sisar toimii

Piika & Sisaren hoitaja voi tulla kotiin saman pöydän ääreen keskustelemaan rauhassa asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. Usein mukana on vastaava hoitajamme Riitta Vierijärvi. Meille tärkeintä on kohdata jokainen asiakas kunnioittavasti, arvostavasti ja lämpimästi.

Asiakkaan tai läheisen ei tarvitse tuntea palveluviidakkoa. Apu voi löytyä kevyimmästä sopivasta palvelusta: kotisiivous on matalan kynnyksen palvelu, avustaminen on kevyttä arjen apua, hoivassa käy lähihoitaja ja kotisairaanhoidossa sairaanhoitaja.